Lunta!!!

Tajusin tänään, että ihmisiä kiinnostaa loppujen lopuks aika helvetin vähän muiden ihmisten asiat.

Kaikki on kiinnostuneita hetken ja johonkin tiettyyn pisteeseen saakka, mutta sit se loppuu siihen ja tulee muut, tärkeemmät asiat, kuten se että mitä tänään syötäisiin, mieleen........


Jotenkin tosi masentava ajatus vai mitä? Kukaan ei vaan jaksa välittää, eikä se että puhuisit jollekin auta loppupeleissä just tän takia mitään vaan saa sut vaan entistä turhautuneemmaks.

Empatia puuttuu.



Ei niitä kiinnosta.


Mutta omista asioista kaikki vois puhuu vaikka kuinka pitkälle ja moneen kertaan, ennen kun siihen ehtii kyllästyy..... Miksköhän?


Koska ihminen on itsekäs.


Ei ketään tosissaan kiinnosta, ellei sitten välitä jostakusta todellakin oikeesti.


Mulla on monia kavereita, ystäviäkin jotka haluisin oppii tuntemaan paremmin. Musta toista ei voi ikinä oppii tunteen liian hyvin. Kaikki pienet pikkuasiat ihmisissä on tosi kiehtovia, rakastan keräillä näitä 'turhia tietoja' ja arkistoida niitä aivoihin XD

Esim vaikka että joku ei tykkää korviensa muodosta, tai että kietoo kuulokkeet tietyn päin sen soittimensa ympärille.....

Ne on mielenkiintosii, ja kertoo ihmisestä aika paljon loppupeleissä :D

Sillä voi määritellä kuinka hyvin jonkun tuntee, sillä kuinka paljon 'turhaa' siitä tietää.


Maailma on jännä mutta ihmiset vielä jännempii.. Ei ikinä tuu tietään tarpeeks ja siks me ollaankin tyhmiä.


Mul ei oo mikään teiniangsti-kohtaus siitä miten kukaan ei kuuntele tai ymmärrä, tässä oli pointtina se että kaikkia kiinnostaa siihen asti kun itseä viihdyttää.

Ei jakseta sen jälkeen kuunnella ja esittää edes että välittää. Vaikkei se oiskaan aitoa.

Ite tykkään kyl siitä kun ihmiset sanoo asioita suoraan ja on rehellisii....


Tulipahan vaan fundeerattua dösässä. Taas kerran XDD


Sitten vastapainoks, kun välillä kuulee joltakin täysin vilpittömän kommentin, pyynnön tai tunteen ym, jonka ilmasusta se ihminen ite ei hyödy mitään, tulee sellanen "aaawww~~"-fiilis ja upee olo ;333 Kannattais useemmin itekin tehä kaikkee tällasta.


Siitä tulee myös ittelleen hyvä olo.


Itseään pitäis muutenkin helliä enemmän ja luottaa itteensä, viettää omaa aikaa etc.........

Se tekee tosi hyvää.


Ja monesti kun on joku hankala asia tai jotain, mitä ei millään jaksaisi/haluaisi tehdä, on sellasia hetkiä kun jaksaa vaan siksi että vois olla sen arvonen kun mitä itseltään odottaa. Ei halua luovuttaa, koska ei tahdo pettää omaa luottamustaan, ja siitä onnistumisesta tulee lopulta aina niin älyttömän hyvä ja ylpee olo itestään.


Me ollaan aika opportunistei..


Itse tuntee itsensä ja asiansa parhaiten, tietää miltä tuntuu ja mitä on taphatunut, sen hetkisen mielialan ja mitä siihen tarvitsee, mistä ylipäätään pitää....


Oot se ainut joka on sun kanssa aina ja kaikkialla, ja jota ainakin yleensä eniten kiinnostaa.


Sit jos ei luota itteensä, ei usko pystyvänsä johonkin niin se usein myös meinaa sitä että niinhän se on.

Sä se yksin oot joka sen loppupeleissä saa aikaan, että jaksaa yrittää ja kulkee eteenpäin jossakin asiassa.


Joku saattaa ajatella, että aika masentavaa ajatella näin että muita ei kiinnosta, mutta niin se aina loppujen lopuks on.

Et sä tee asioita joista saat mielihyvää miellyttääkses jotain muuta vaan ittees.


Ellet sit oo rakastunu tai japsi.


En nyt meinaa että mä oisin hirveeen kylmä ja välinpitämätön ihminen, ajattelen usein tällasii.

Ja että mitäköhän toi mies tekee työkseen, mitä se söi eilen...

Tälläsiin turhuuksiin mä kulutan energiaa.

Nyt selvisi miks oon niin laginen :D


Näi, mutta dösissä on hyvä istuu ja funtsii kaikkee kun ei oo mitään muuta kun aikaa ajatella asioita.


En tiiä mistä tää biisi tuli mutta huomasin että se pyöri mun päässä kun kävelin kotiin ;____D

Että olkaa hyvä ja kuunnelkaa, nautitte sit siitä tai ette.


Mut hyvät sanat tässä ainakin on.